Takaisin heittoja

Viikko aikaa, että Suomi kutsuu takaisin. En ois uskonut, että aika menee näi nopeasti ja näin "kivuttomasti".

Palaan vielä muutamilla kuvilla talven, kevään ja kesän tunnelmiin.


Näihin keskustan maisemiin tulimme talvella. Aivan ihanan näköistä oli, kun paistoi aurinko ja lumi kimalteli säteistä. Vaikka lunta oli todella vähän, melkein olemattomia määriä keskustassa, niin silti se loi keskustaan toisenlaisen tunteen.

Kun muutimme hemmaan ja puhuimme huonolla ruotsinkielellä mamman kanssa, puhuimme monesti "lähdemme Göteborgiin" vaikka tarkoitimme keskutaa. Koska emme asu keskustassa ja keskuta tarkoittaa vain Göteborgia, tai silloin tarkoitti. Nykyään puhumme keskustasta ja paikkojen nimillä.


Ensimmäisen asunnon ikkunoista avautui helmikuiset aurngonlaskut iltaisin. Niitä katsellessa teekupin kanssa viilenevässä huoneistossa oli jotain niin mahtavaa. Ainakin jälkikäteen muistellessa. 


 Seikkailut erilaisissa paikoissa suomityttöjen kanssa. Taisin tämänkin reissun jälkeen tulla sairaaksi ja matka saarelle ja takaisin pienellä laivalla oli mielenkiintoinen puoliksi kipeänä. 


 Pieni tai iso kallio, niin sen päälle pitää päästä. Onneksi olen noussut ja laskeutunut kalliot hyvin, koska olisin voinut minun tuurilla olla jo monesti lääkärissä hakemassa jotai apua.


Ydinkeskustan puiden kukinnot keväällä herätti minussa ja monessa muissakin iloa. 


Vaikeita sanoja tai paikkojen nimi olen harjoitellut melkein puolivuotta. Muun muassa tämä ja Kungsportsplatsen ovat olleen vaikeita. Trädgårdsföreningen puisto kulki pitkään nimellä "Alfonsin puisto" koska Alfons Ågergs kulturhus -Mikko Mallikkaan talo sijaitsee puiston vieressä.


Kahvilakulttuuri avautui minulle täällä. Noin pari kertaa kuukaudessa olen käynyt kaverini kanssa jossain uudessa tai vanhassa kahvilassa. Monesti etsimme uuden kohteen ja kahvittelemme siellä.


Kävin kuluttamassa omaa energiaani ja hakemassa uutta intoa 18 metrin korkeudesta olevalta köysikiipeilyradalta. Muut menee Lisebergiin, niin minä valitsen kiipeilemisen metsässä. 
Mahtava kokemus ja todellakin menen vielä uudelleen uusiin puistoihin kiipeilemään Suomessakin.



Jessika

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pakkausta, intoa ja uuden kokemista

Stressitön elämä täällä?

Elämä 80% vai 120%