Pakkausta, intoa ja uuden kokemista



Moikka!

Täällä toisella puolella ruutua kirjoitta Jessika Kortelainen. Olen toisen vuoden lähihoitajaopiskelija Kajaanista. 
Olen tällä hetkellä olen Ruotsissa, Göteborgissa työssäoppimassa puoli vuotta. 
Tulen kertomaan täällä kuulumisiani ja mitä olen tehnyt/mitä aion tehdä lähitulevaisuudessa. 






Lähdin kotoa 5.2.2018 Maanantaina Kajaanin lentokentältä. Odottelin kaveriani Helsinki-Vantaan lentokentällä noin 3 tuntia. Odotteluaika meni nopeasti, vaikka pelkäsin ettei aika kuluisi.
Luin kirjaa, kiertelin kauppoja ja söin rauhassa.
Matka Helsinki-Göteborg väli kesti aikalailla tunnin. Matka meni nopeasti ja leppoisasti kahvikupin ja uuden matkaseuralaisen seurassa.


Ruotsiin saavuttua meille alkoi sattua ja tapahtua oikein kunnolla. Eka meidät vietiin taloon jossa oli sisäilmaongelmia, jossa meidän olisi pitänyt asua seuraavat reilut 20 yötä. Olimme talossa 20min ja oireet olivat jo käsillä, joten otimme yhteyttä yhdyshenkilöön ja hän haki meidät sieltä pois. Kello oli kääntynyt jo alkuillan puolelle ja olimme ekan kerran puoliksi kodittomia. Saimme huoneen hotellista, joka oli syrjäsemmässä Göteborginosassa. Emme joutuneetkaan asumaan ojassa, vaikka niin luulimme jo hetken.
Oli jo melkein hämärä, kun kävimme kävelemässä vähän aikaa hotellin lähellä maisemia. Matkapäivä oli ollut puuduttava ja sen verran raskas, että viileässä ilmassa, pikkupakkasessa oli oikein mukava kävellä.


Kävelimme kävelytiellä, joka oli jonkun moottoritien vierellä. Tai se tuntui ainakin moottoriteiltä, koska autot ajoivat niin lujaa. Onneksi mitään ei sattunut, ja kaikki meni hyvin.
Nättiä oli vaikka oli kylmä liikkua (vähän liian lämpimäksi luulin ilmaa).


Taas alkoi tapahtumaan kun heräsimme aamulla hotellista. Aamupala oli aivan perus kotiaamupala. Leipää, kahvia ja hedelmiä.
Olimme taas kodittomia. Meitä vaan nauratti koko ajatus, että taas kodittomat muuttavat miljoonan laukun ja kauppakassin kanssa. Meillä oli matkassa puolen vuoden vaatteet ja tavarat ja ruokaostokset mukana. Respan työntekijät ovat voineet katsoa huvittuneena. Olimme vain yhden yön, mutta tavaraa riitti vaikka muille jakaa.
Kävimme toisen koulurakennuksen sisällä istumassa, koska yhteishenkilömme soitti puheluita ja hän sai jostakin meille ison yksiön. Veimme tavaramme sinne ja jatkoimme kouluun matkaa.
Kotimme on niin hieno, ettei parempaa voisi toivoa opiskelijoille. Olemme täällä seuraavat reilut 20 yötä ja sitten muutamme pois toiseen paikkaan. Siitä myöhemmin sitten.


Olemme opiskelleet nyt tiistaina ja keskiviikkona aamupäivät muiden ruotsia opiskelevien kanssa ruotsinkieltä. Ekapäivänä luimme Saamesta jotain normaalia tietoa. Mutta samalla opin jotain pieniä tietoja, mitä en ole koskaan kuullut mistään. Toisena päivänä luimme kirjaa ryhmässä vuorotellen ja vastailimme kysymyksiin.
Kuva on luokasta, missä opiskelimme. Meitä on vain muutama tunneilla, joten kaikki saavat hyvää opetusta. Tykkään tälläisestä "vanhemmasta" opetusmenetelmästä, tai ettei ole älylaitteita luokissa ja on pelkkiä pöytiä ja tuoleja.

Vaikka alussa jännitti miten ymmärrän ruotsia, niin melkein voin sanoa, että on ollut helppoa. Osaan kertoa pieniä asoita muille, mutta ymmärrän enemmän. Ja varmaan lähipäivinä vain puhuminen rupeaa sujumaan, kun pääsen töihin ja hyppään kunnolla vauhtii elämässä.

Emme asu siis aivan Göteborgin keskustassa, vaan meidän pitää matkustaa bussilla ja ratikalla noin 25 minuuttia. Ainakin vielä on kaikki sujunut ongelmitta.


Jessika





















Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Stressitön elämä täällä?

Elämä 80% vai 120%