tj100

Ei ole enää kuin tj 100!

Ollaan oltu jo täällä yli 80 päivää.

Ei todellakaan tunnu niin pitkältä ajalta, haikeelta tuntuu, että kohta pitää pakkaa laukut ja palata Suomeen.

Ajatus tuntuu pahalta, että kohta tämä loppuu ja palaan Suomeen kotiin. Mutta ainakin tiedän tulevaisuuteen, etten tule asumaan kerrostalossa tai suurkaupungissa, jos ei ole pakko. Mutta Ruotsia en tule unohtamaan, enkä varsinkaan Suomea.

Myös on mahtava tilaisuus nähdä Ruotsin ja Göteborgin tekemiset talvesta loppukesään. Odotan kesältä lämpöä, mutta myös vesisadetta ja uusia hyviä ja huonoja kokemuksia.

Tähän päivään menessä olen kokenut eniten ajallisesti kommelluksia ja voiton riemuja elämässäni kuin milloinkaan muulloin.

En ole loukannut itseäni pahasti täällä. Täällä en ole urheillut samalla tavalla, kuin Suomessa, joten se on suoraan verrannollinen ettei tapaturmiakaan tule paljoa. Vain muutamia mustelmia jalkoihin.

Haluaisin täällä liikkua enemmän, mutta en tiedä missä voisin täällä pelata jollakin porukalla erilaisia pallopelejä. Varmaan ihan hyvä etten pelaa täällä mitään pelejä, ettei satu tapaturmiakaan.

Olen sairastellut enemmän mitä normaalisti, mitä sairastelisin normaalisti Suomessa. Flunssaa, oksennustautia, kuumetta ja kaikkea niiden väliltä. 

Ajattelu mood positiivisuuden puolelle ja ainakin sain/saan levätä luvan kanssa. Ja voin lukea hyvällä säällä kotona kirjaa tai neuloa ilman huonoa omaatuntoa, etten ole ulkona kiertelemässä uusia paikkoja.

Itsenäistyminen joka paikassa. Olen vastuussa vain itsestäni. 

Joskus joku sanoi minulle "Saat olla siellä niikun haluat eikä sun tarvii miettiä miten käyttäydyt liikkuessasi" "Et näe koskaan niitä ihmisiä toista kertaa" Se, että täällä asuu yli puolimiljoonaa ihmistä, niin siitä huolimatta näen samoja kasvoja täällä päivittäin tai viikottain. En voi elää täällä kuin pellossa.

Vastaan vain omasta käytöksestä ja en tahdo olla se Suomalinen joka muistetaan naapuristossa rellestämisestä ja tyhmyydestä. 

Kaupassa käynti on vieläkin mahtavaa, mutta ekoilla viikoilla se oli todella mahtavaa.

Vaikka välillä tulee hutilyöntejä terveellisen ruoan suhteen, niin mitä väliä? Suomessa se tasottuu kun en joudu käymään aina yksin kaupassa, ja silloin ei tule haettua epäterveellistä ruokaa mistään. 

Lähdin yhdesti kauppaan etsimään eväitä päivän puistoreissulle. Kävelin kauppaa ympäri yli 35 minuuttia löytämättä yhtään mitään. 

Kun taas normaalisti "Tarviin vain maitoa". Maidon lisäksi minulla on repullinen ruokaa kun tulen kotiin.

Kaupassa asiointi. Olen joutunut muutaman kerran outoihin tilanteisiin vaatekaupoissa. "Etsitkö jotain tiettyä" "tarvitsetko apua" mitä näitä normaaleja kysymyksiä myyjillä on. Olen vain vastannut jotain aiheeseen ei niin liittyvää. Koska en ole tajunnut kysymystä oikein, kiitos ruotsalisten nopean puheen. Lopulta olen vain lähtenyt tilanteesta "hei hei, kiitos".

Ratikka/bussi kokemuksia

Pari kertaa ekoilla viikoilla menimme kaverin kanssa oikeaan ratikkaan, mutta se meni väärään suuntaan. Loppu on historiaa ja olimme kaukaa hemmasta. Nykyään osaan liikkua täällä oikeisiin ratikkoihin ja busseihin.

Yhtenä päivänä olin tulossa jumpasta. Matkustan bussilla ja ratikalla sinne. Jumpan jälkeen ajattelin, että juoksen bussimatkan ratikalle, koska oli niin hyvä ilma. Huomasin, ettei ratikat liiku oikeaan aikaan. Odottelin yli 10min ja ratikat eivät vain liikuneet. Kaverini laittoi viestiä, ettei ratikat kulje, sillä jossakin päin Göteborgia on sähkökatkos tai muu vastaava ongelma. Silloin ei auttanut kuin kääntää negatiivisuus positiiviseen ajatteluun ja lähtee juoksemaan hemmaan päin.
Siitä oppineena muistan aina olla vähän varauksellinen ratikkojen liikkumiseen. Kyseisen jutun jälkeen ratikat kulkevat miten ne haluavat ja monesti olen meinannut myöhästyä ratikasta, koska ne liikkuvat liian aikaisin pysäkkien ohi.

Meillä meni rikki jääkaappi täällä. Otin yksi päivä maitoa jääkaapista, niin kuin normaalisti aikaisemminkin. Tajusin. että se oli aivan jäähilettä. Kaikki muutkin ruoat olivat vähän jääässä tai normaalia kylmempiä. Nyt meillä on jääkaappi, joka ei pakasta ruokaa. 

Kukaan ei sanonut minulle, että täällä on vaihtunut/vanhentunut jotkut vanhat setelit ja kolikot. Päätin yhdesti maksaa käteisellä, niin sehän seteli oli vanha jo. Nauroin vain jutulle silloinkin jo. Nyt ei ole enää vanhaa rahaa mukana.

Viikonlopun arvostus. Viikonloppu alkaa normaalisti pyykkipäivällä ja monesti perjantaina tai lauantaina käyn kaupassa. Teen seuraavalle viikolle ruokaa lauantaina tai sunnuntaina. Ruokasunnitelma ja ostoslista seuraavalle viikolle. Sunnuntaina vain rentoo oloa ja fiiliksen mukaan mennän sinne minne jalat vievät.
Normaaleja rutiineja ja uusia kokemuksia, niistä on hyvä viikonloppu tehty.

Jessika